KEISARINHARJU SIJAITSEE ROINEEN JA LÄNGELMÄVEDEN VÄLISSÄ. SE KUULUU SAMAAN HARJUKETJUUN KUIN KUOHUNHARJU, KIRKKOHARJU, TAMPEREEN PYYNIKINHARJU JA VEHONIEMEN HARJU.
VENÄJÄN KEISARI ALEKSANTERI I KÄVI HARJULLA VUONNA 1819.
SITÄ ENNEN HARJUN NIMI OLI SYRJÄNKORKEE. VUONNA 2004 HARJU VALITTIIN YLE TAMPEREEN JA PIRKANMAAN LIITON JÄRJESTÄMÄSSÄ ÄÄNESTYKSESSÄ PIRKANMAAN KAUNEIMMAKSI NÄKÖALAPAIKAKSI.
RETKIPÄIVÄN SÄÄ OLI TYYNI JA AURINKOINEN, JOSKIN HIEMAN SYKSYN TUNTUA OLI AISTITTAVISSA.
KAPUSIMME PARKKIPAIKALTA JYRKKÄÄ RINNEPOLKUA PITKIN YLÖS. ONNEKSI SE RUPEAMA EI OLLUT KOVIN PITKÄ. REITTI JATKUI KAUNIINA METSÄPOLKUNA ETEENPÄIN KOHTI NÄKÖALATASANNETTA. HARJANNE ON SUHTEELLISEN KAPEA, 10 - 20 M LEVEYDELTÄÄN. NÄKÖALAPAIKALTA AVAUTUI HIENOT MAISEMAT YMPÄRISTÖÖN. TASANTEELLE ON HELPPO KIIVETÄ JYKEVIÄ RAPPUJA PITKIN EIKÄ SE OLE KOVIN KORKEA.
HARJULLA LIIKKUU LENKKEILIJÖITÄ JA SIELLÄ PYSTYY AJAMAAN MYÖS MAASTOPYÖRÄLLÄ.
POLUN VARRELLA NAUTTIESSAMME KAUNIISTA LUONNOSTA JA PÄIVÄSTÄ TAPASIMME PUUKIIPIJÄN. SE LIIKKUI VIKKELÄSTI MÄNNYN RUNGOLLA SYÖTÄVÄÄ ETSIEN. SITÄ OLI MIELENKIINTOISTA SEURATA JA KUVATA.
KORENTOJA JA PERHOSIA LENTELI MYÖS. HARJULLA ON PALJON ERILAISIA PIKKULINTUJA JA VIEHKEÄ SIRKUTUS SIELLÄ KUULUIKIN.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti